”Kun katson taaksepäin, en voi ymmärtää, kuinka me olemme kestäneet ja eläneet tämän kaiken läpi.”

Keskellä pian kukoistukseensa puhkeavaa puutarhaa nainen istuu pöydän ääressä lukemassa päiväkirjaansa. Sitä on kirjoitettu päivittäin pommisuojasta käsin yli kuukauden ajan.

Seesteinen keväinen puutarha on kuitenkin vain illuusio keskellä tuhoa. Sitä ympäröivät kiviröykkiöiksi pommitetut rakennukset sekä valkoiset kontit täynnä mustiin muovisäkkeihin paketoituja, tunnistusta odottavia uhreja. Keskellä kauhun jälkipyykkiä ihmiset yrittävät jatkaa elämäänsä. Koulussa opiskellaan kera yhden oppilaan ja opettajan sekä vietetään häitä armeijapukuisten todistajien läsnä ollessa.

When Spring Came to Bucha syntyi halusta taltioida sodan runtelema kaupunki mahdollisimman autenttisesti. Asukkaiden palattua Butšaan kaupungista löytyi useita raa`asti surmattuja siviilejä. Kamera seuraa tragedian kokeneita kaupungin asukkaita, jotka yrittävät kasata elämäänsä kokoon palasista. Toiset joutuvat prosessoimaan suurempia menetyksiä kuin kotitalo ja etsimään kadonneita läheisiään esimerkiksi uhrintunnistajaksi ryhtyneen entisen joogaohjaajan avustuksella.

Kevät ja toivonkipinä saapuvat aikanaan, ja luonnon orastava kukoistus toimii näyttämönä Butšan asukkaiden kasvavalle halulle selvitä. Mila Teshaievan ja Marcus Lenzin ohjaus kertoo toivosta ja selviytymiskyvystä traumaattisten kokemuksien jälkeen. Vaikka sota on tuhonnut kotikaupungin, ihmisten kaipuu palata on vahva. Yhteistyön merkitys kriisissä selviytymiselle nousee arvoon arvaamattomaan.

Vilma-Lotta Mustonen