Työ monissa muodoissaan on usein John Websterin elokuvien keskiössä. Kansainvälisellä radio- ja televisiotuotantojen Prix Italia -tunnustuksella vuoden parhaana kulttuuridokumenttina palkittu Valon ja varjon huoneet käsittelee seksityötä Mumbain miljoonakaupungissa.

Yhtäältä seurataan sosiaalityöntekijä Vinayta. Hän on mukana ohjelmassa, joka pyrkii edistämään sekä seksityöntekijöiden terveyttä että yleistä tietoisuutta AIDSista. Työtään suurella sydämellä ja velvollisuudentunnolla tekevällä Vinaylla on alueella luotettu asema, jonka avulla Webster työryhmineen on päässyt kuvaamaan myös kahteen bordelliin.

Toista pyörittää Sakhubai, joka kertoo joutuneensa huijatuksi seksityöhön ollessaan vielä lapsi. Häntä huolettavat velkojen lisäksi nuoret kohtalotoverit, joita voi auttaa korkeintaan tarjoamalla katon pään päälle ja hiukan valvontaa. Toisaalla asuin- ja työhuoneensa neljän kollegansa kanssa jakavat, arvionsa mukaan 25–30-vuotiaat Minakshi ja Rasia vakuuttavat aloittaneensa työssään aikuisina, kenenkään huijaamatta ja korkeintaan olosuhteiden pakosta. Omanarvontunto ja ronski huumori ovat heidän yhteisiä selviytymiskeinojaan.

Haastatteluissa väheksytyt, ylenkatsotut ja usein myös hyväksikäytetyt naiset ja muunsukupuoliset kertovat elämästään avoimesti, eikä se ole helppoa kuultavaa. Kameran sivusta tallentamien asiakastilanteiden välittämä kuva on ajoittain vieläkin raadollisempi.

Suvi Heino

Sisältövaroitus: pedofilia