Mervi Enqvistin herkkävireinen Kansanvalta antaa tilaa nuorelle runotaiteilija Laura Eklund Nhagalle, joka hakee itselleen oikealta tuntuvia suuntia ja tapoja vaikuttaa yhteiseen. Aktivismin mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia olisi lukemattomia, eikä yksikään keino ole itsestäänselvästi vaikuttavampi toista. Toisaalta, kuten Eklund Nhaga pohtii, jos oma olemassaolo läntisessä hegemoniassa on jo lähtökohtaisesti poliittista, onko aktivismi silloin aidosti vapaa valinta, vai ainoastaan ainoa tapa olla? 

Enqvistin teos sijoittuu Brexitin ja pandemian määrittämään aikaan ja havahduttaa hienovaraisesti myös siihen, miten erilaiselta liikkumisenvapauteen liittyvät rajoitukset tuntuvat erilaisista etuoikeutetuista asemista käsin. Vapaus olla on vapautta silloin, kun vapauden ehtoja ei sanella muualta.

Eduskuntatalon portailta brittiyliopiston lavarunoillan kautta Capitolille luontevasti kulkeva Eklund Nhaga tuntuu väkevissä säkeissään ehdottavan, että nimenomaan rodullistettujen ja marginalisoitujen kokemusten kuuleminen vaikuttaa siihen, miten vapaiksi olemisen luvat ja tilat maailmassa määrittyvät.

Petra Vallila