DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali

Ohjelmisto

Atomic, Living in Dread and Promise

Mark Cousinsin kokeellinen elokuva ydinpommista on kursittu kollaasimaisesti kokoon runsaalla kädellä käytetystä arkistomateriaalista. Hiroshiman tuhoamisen 70-vuotispäivänä ensi-iltansa saanut teos yhdistää kuvissaan niin sienipilviä, kansalaisten protesteja ydinaseita vastaan, röntgensäteiden hyötykäyttöä, animaatiota, kylmän sodan propagandapätkiä kuin materiaalia Tšernobylin ja Fukushiman kaltaisista katastrofeistakin. Kertojaääni ei johdattele kuvavirtaa, mutta skotlantilaisen rock-yhtye Mogwain dokumenttia varten säveltämä musiikki loihtii kankaalla virtaavasta synkästä kuvastosta liki makaaberin kaunista taidetta. 

Vaikka lukuisien valtioiden liput aina Yhdysvalloista Kiinaan ja Isoon-Britanniaan vilahtelevat kuvissa siinä missä Trumanilta atomipommituksesta kysyvä lapsikin, ei Cousins ryhdy osoittamaan voimalaonnettomuuksille, joukkotuhoaseiden uhreille tai kauhun tasapainolle yksittäisiä syyllisiä. Katsoja voi tehdä johtopäätöksensä hypnoottisen kuvavirran päättävien planssien kertoessa, että vuoden 1945 jälkeen yli 2000 ydinkärkeä on räjäytetty, vuonna 2015 niitä oli maailmassa 15 700 kappaletta, ja niihin käytettäisiin seuraavana vuonna miljardeja dollareita.

Atomic, Living in Dread and Promisea voi pitää eräänlaisena sukulaisteoksena vuoden 1982 hyytävälle The Atomic Cafelle, joskaan aivan yhtä rankkaa kuvastoa Cousins ei tarjoa. Myös tässä elokuvassa on mukana hetkiä Anthony Rizzon koomisesta 1950-luvun atomipommilta suojautumisesta opastavasta valistuselokuvasta Duck and Cover.

Joonatan Nikkinen

Kieli: englanti
Tekstitys: englanti
Kesto: 71 min
Ikäraja: K7
Vuosi: 2015
Tuotantomaa: Iso-Britannia

Ohjaaja: Mark Cousins
Tuottaja: John Archer, Mark Atkin, Heather Croall
Tuotantoyhtiö: Hopscotch Films
Leikkaus: Timo Langer