Kun aika ei paranna haavoja: Helena Třeštíkován haastattelu

DocPointin retrospektiivivieras on palkittu tšekkiohjaaja Helena Třeštíková. Tinkimätön ohjaaja seuraa päähenkilöitään vuosia, usein vuosikymmeniä. Dokumentaristin tavaramerkiksi muodostunut kuvausmetodi näyttää, että menneestä eivät välttämättä opi sen paremmin yksilöt kuin yhteiskunnatkaan.

Tšekki oli vielä kommunistinen Tšekkoslovakia, kun Prahan elokuvakoulusta valmistunut Helena Třeštíková tutustui nuoriin arkkitehtiopiskelijoihin Ivanaan ja Václaviin. Ei aloitteleva ohjaaja silloin tiennyt, että hän päätyisi kuvaamaan parin arkea peräti 35 vuoden ajan.

Syntyi A Marriage Story, elokuva eräästä avioliitosta ja poikkeuksellinen kuvaus yhteiskuntajärjestelmän muutoksesta rahan ja yksilön vapautta julistavaksi you can do it -kuvitelmaksi.

Yli 50 elokuvaa ohjanneen Třeštíkován uran aikana kommunismi on vaihdettu kapitalismiin, mutta yhteiskunnallisia ongelmia uusi systeemi ei ole kyennyt poistamaan.

Time lapse -metodiksi kutsumani tekemisen tapa on yksinkertaisesti seurata, mitä elämä tuo tullessaan. Eikä se aina tuo sitä mitä haluamme, Třeštíková toteaa puhelimessa iloiseen mutta hetkittäin lakoniseksi kääntyvään sävyynsä.

Tavallisten avioparien rinnalla hän kiinnostui elämästä marginaalissa: vankilakierteessä rypevää Renétä ohjaaja kuvasi yli 20 vuotta, heroiiniriippuvaista Katkaa 13 vuotta ja huumeista kuiville rimpuillutta Mallorya 12 vuotta.

”Tekotavan hienous ja hankaluus on se, että aloittaessa en tiedä, miten kaikki päättyy, tai edes sitä, onko päähenkilö keskuudessamme kovin pitkään, hän toteaa.

Kuvatun materiaalin Třeštíkován katsoo kokonaisuudessaan vasta pitkän kuvausjakson päätyttyä. Yleensä hänellä on materiaalia noin 20-kertainen määrä valmiiseen elokuvaan nähden.

Yritän koota kuvatuista hetkistä tarinan, jonka päähenkilö itse voisi hyväksyä todeksi. En halua glorifioida, mutta en myöskään tuomita tai arvostella. Ja toki valitsen päähenkilöni tarkkaan: he kaikki ovat avoimia, älykkäitä ja aitoja, hän sanoo.

Menneisyyden vangit

Třeštíkován lämpimän katseen kautta paljastuvat paitsi yhteiskunnan reunamilla eletyt elämät myös historian kylmä toisteisuus. Tarjolla ei ole opetusta tai harhaa siitä, että yksilöt pystyisivät kaikissa tilanteissa muuttamaan elämänsä suuntaa.

Päinvastoin: kunnianhimoiset pitkän ajan seurannat paljastavat, että ihmiset toistavat samoja kaavoja kerta toisensa jälkeen.

Moninkertaisesti palkitun ohjaajan dokumentit näyttävät, kuinka ihmisen – etenkin varhain syrjäytetyn ihmisen – valinnanvapautta kaventaa oma menneisyys, joka kasautuu muistoiksi ja peloiksi ja kertautuu uusissa, usein entistäkin huonommissa valinnoissa. Vastassa ovat myös käsittämättömät rakenteet, joita asunnoton ex-heroinisti Mallory kertoo olevan vielä raskaampaa kohdata ilman huumeiden suomaa pakoa.

Päähenkilöt puhuvat myös absurdin arjen puuduttavuudesta.

Mitä muka tekisin ulkomaailmassa? kysyy René ties kuinka monennen vankilatuomionsa alettua vuonna 1991. En halua työskennellä vimmatusti voidakseni ostaa maton.

Ihmisten tavoin myös yhteiskunnat ja järjestelmät kiertävät kehää. Kotimaansa nykytunnelmia Třeštíková vertaa armottomasti aikaan ennen samettivallankumousta 1989.

Nykyhetken olemus selviää meille vasta myöhemmin. Mutta minusta tuntuu, että tätä aikaa leimaa toiveiden, haaveiden ja ideoiden puute. On tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä, hän pohtii.

Ehkä tulevaisuudessa tämä aika näyttäytyy pimeältä hetkeltä, surkealta mutta ohikiitävältä ajalta. Tai sitten… tai sitten päinvastoin. Aika näyttää. Aika kirjoittaa totuudenmukaista tarinaa.

Henna Raatikainen

Helena Třeštíková Helsingissä 29.1.–2.2. Třeštíkován retrospektiivissä esitetään elokuvat René, Katka, Mallory, Doomed Beauty sekä A Marriage Story. Ohjaajan kaikille avoin Masterclass Kino Reginassa torstaina 31.1. klo 10–12.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *