Valoa kohti

Rolls-Royce vei brittiparin Intiaan ja toi Romantic Road -elokuvan ohjaajan Oliver McGarveyn takaisin elämään.
KUVA: Turkka Ylinen

Romantic Road syntyi ohjaaja Oliver McGarveyn tarpeesta päästä valoa kohti. Intiaan sijoittuva dokumenttielokuva tarjosi nuorukaiselle valoa auringon muodossa, mutta ennen kaikkea hän kaipasi elämäniloa ja energiaa. Kuvaukset olivat pakopaikka hyvän ystävän itsemurhan jälkeen.

”Tavallaan projekti lähti liikkeelle hyvin naiivista paikasta. Etsin hyvin itsekkäällä tavalla merkitystä elämään”, DocPoint-festivaalin vieraaksi saapunut McGarvey kertoo keskellä Helsinkiä.
Romantic Road -elokuvan päähenkilöt, yli 60-vuotiaat brittiläiset Jan ja Rupert Grey, ovat paras esimerkki elämänjanosta ja sammumattomasta seikkailunhalusta. Elokuvassa he lähtevät vanhalla Rolls-Roycella ajamaan läpi Intian kohti Bangladeshia ja valokuvafestivaalia, jossa tekijänoikeusasianajajana toimiva Rupert Grey on kunniavieraana.
”He ovat esimerkki siitä, ettei ole olemassa valmista karttaa, jonka mukaan kulkea. Ei ole vain yhtä tapaa elää. Elokuva käsittelee useampia teemoja – riippuu katsojasta, mitä siitä saa mukaansa – mutta sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että he ovat elossa, he elävät. Sillä taas on jotain tekemistä sen kanssa, että he ovat löytäneet toisensa. Minusta se on inspiroivaa.”

Rupert ja Jan Grey ovat Oliver McGarveyn perheen vanhoja ystäviä. Kanadalainen McGarvey tutustui heihin paremmin, kun kävi Euroopassa elokuvakoulua. Elokuvaidean myyminen pariskunnalle vaati silti kärsivällisyyttä ja taivuttelua.
”Rupert ei itse asiassa halunnut tulla kuvatuksi. Kun hän ilmoitti matkastaan, BBC:n kuvausryhmä halusi lähteä hänen mukaansa. Rupert kieltäytyi ehdottomasti ja sanoi, että haluaa tehdä matkan kaksin vaimonsa kanssa. Minun piti tehdä vuosi töitä päästäkseni mukaan. Vielä viikkoa ennen matkaansa hän kieltäytyi. Sitten hän soitti minulle Intiasta: hän oli muuttanut mieltään”, McGarvey kertoo.
Rupert Grey kysyi, voisiko McGarvey tavata heidät kahden viikon päästä Udaipurin kaupungissa.
”Minulla ei edes ollut kameraa, tietokoneeni oli juuri mennyt rikki, eikä mitään lentoja oltu tietenkään varattu. Vastasin, että totta kai!”
Vaikka McGarvey, silloin 21-vuotias, pääsi lopulta mukaan reissuun, oli kuvaamiselle ehtoja. Rupert Grey ei halunnut uusintaottoja. Kaikki piti saada purkkiin sillä hetkellä, kun se tapahtui.
”Kuvauksissa oli yksi hetki, kun vuokrasin helikopterin yhdeksi tunniksi – enempään ei ollut varaa. Kuvasimme sieltä Himalajan aluetta, joilla he ajoivat vaarallisilla teillä. He odottivat ylhäällä ja vilkuttivat meille, ja me lentelimme heidän yläpuolellaan. Se oli ainoa tilanne, kun he odottivat meitä enemmän kuin puoli tuntia. Elokuva tehtiin sataprosenttisesti heidän ehdoillaan.”

KUVA: Xavier Bambú Locquet Vandenberghe

Ensitustumisella Romantic Roadin ideassa saattaa olla myös jotain vähemmän houkuttelevaa.
”Tässä ajassa on meneillään jonkinlainen vallankumous, vaikka ei nyt ihan 60-luvun skaalassa, mutta maailmassa ollaan ehdottomasti ja aiheesta raivoissaan monista asioista. Ja tässä elokuvassa valkoinen mies ajaa kolonialismin symbolilla läpi Intian. Pinnalta katsottuna se saattaa olla potentiaalisesti loukkaavaa”, McGarvey toteaa.
Asiaa ei jätetä elokuvassa käsittelemättä. Rupert Grey värvätään matkan varrella elokuvaan esittämään siirtomaavallan aikaista brittivirkamiestä – rooli, jota Grey ei mieluusti näyttele.
”Pelkän synopsiksen perusteella saattaisi olettaa, että elokuva kannattaa sitä puolta maailmasta, joka haluaa suojella patriarkaatin valtaa. Mutta elokuvan hienous on siinä, että Rupert on niin outo tapaus. Hän on vaikutusvaltainen lakimies, mutta myös herkkä hippityyppi”, McGarvey, feministitaiteilijan poika, sanoo.
Riikinkukkomaisen Rupertin rinnalla Jan pysyttelee vaatimattomasti taustalla Mutta heikkona mukanakulkijana häntä ei esitetä.

Elokuva on omistettu Alex Thomas-Haugille, ohjaajan menehtyneelle ystävälle. Rupert ja Jan Grey kuulivat tarinan McGarveyn elokuvan takana vasta, kun matkaa oli tehty viikkojen ajan.
”Kerroin tarinan heille yhtenä iltana teekioskilla keskellä jotain outoa erämaata. Niin sitä tekee, kun matkustaa ihmisten kanssa.”
Oliver McGarveyn kohdalla elokuvan tarkoitus on myös toteutunut. Romantic Road toi valon ja energian takaisin ohjaajan elämään.
Kaisu Tervonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *